(Minä olen ukkosenjumalan poika!)
Kun toinen salama maahan löi
hän tointui unestaan.
Tahtoi hän kokea voimiaan,
ne liian heikoiks' osoittain.
Aikuistua saanut vielä ei,
ei hallita ukkosta.
Oli pojan ensin nöyrryttävä,
opittava jumalain mahti.
Nyt tunteensa sai, tarttui salamaan,
halki taivaiden viha kaikui!
Nuorukainen pilven
päällä ratsastaa.
Liian nuori salamoita kantamaan.
Kulkee yksin kunnian polkuaan.
Voimattomuus taitonsa musertaa.
Hän liikaa uhosi - kirouksen ansaitsi.
Nyt tunteensa sai, tarttui salamaan,
halki taivaiden viha kaikui!
Häväisten hänet karkoitettiin,
pois pilviltä isänsä.
SON OF THE THUNDERGOD
(I am the son of the thundergod!)
As another flash struck the ground
he woke from his sleep.
He wanted to test his powers
but they were proven weak.
He could not become an adult yet,
could not control the thunder.
The boy first had to become humble
learn the power of a God.
In emotion, he grabbed a thunderbolt
and across the heavens his anger echoed!
The youngling rides on a cloud.
Too young to bear the lightning bolts.
Alone he walks his path of honour.
His skill crushed by his weakness.
He was too defiant - he deserved a curse.
In emotion, he grabbed a thunderbolt
and across the heavens his anger echoed!
Taken from AlbumSongAndLyrics.comHe was disgracefully expelled
from the clouds of his father.